Ihmisten palkitseminen on vaikeaa. Vielä vaikeammaksi palkitseminen näyttää tulevan jos kyseessä
on valtio-omisteinen lentoyhtiö Finnair. Lentoliiketoiminnassa kaksi asiakkaan
saaman palvelukokemuksen kannalta ratkaisevan tärkeää tekijää ovat nousut ja laskut. Nousut ja laskut
ovat tulleet tutuiksi myös lentoliiketoiminnan muille sidosryhmille.
Henkilöstölle on korostettu laskun, lähinnä palkan laskun tärkeyttä
yhtiön uuden nousun mahdollistajana. Yhtiön omistajat ovat joutuneet hyväksymään omistuksensa arvonlaskun
välttämättömänä lentoyhtiön omistajuuteen liittyvänä, valitettavan nousujohteisena
kustannuksena.
Nousussa taas ovat olleet
Finnairin johdon palkkiot ja yhtiön nyt jo suurelta osin erotetun hallituksen sekä ylimmän johdon ylimielisyys yhtiön omistajia, henkilöstöä, asiakkaitaan ja ympäröivää
yhteiskuntaa kohtaan.
Johdon palkitsemisessa
tuntuu Finnairin tapauksen perusteella puhaltavan uudet tuulet. Tulospalkkioksi heillä
kutsutaan sitä osaa palkasta, joka perustuu tavoitteiden saavuttamiseen. Johtoa luonnollisesti harmittaa jos firmalla
menee niin huonosti, että nämä tavoitteet ja siten myös tulospalkkiot jäävät saavuttamatta.
Ei hätää, onneksi Finnairin
hallitus on luonut johtoryhmälleen kannustepalkkausjärjestelmän, jolla yhtiön lähes kahtakymmentä
johtohenkilöä on kannustettu tulemaan töihin huonoinakin aikoina, säässä kuin säässä. Ajatuksena lienee, että ehkäpä jos
johtoa kannustetaan lisää tappiollisen strategian toteuttamisessa niin saadaan sitä tulostakin lopulta aikaiseksi.
Tämä kehitys johtaa helposti
siihen, että Finnairin johdolle maksetaan hyvin tuloksesta riippumatta. Huonosta tuloksesta kiitetään kannustamalla
lisää. Ja jos tulos sattuisikin paranemaan niin johtoa on syytä palkita peruspalkan ja kannustepalkkioiden
lisäksi avokätisellä tulospalkkauksella.
Finnairin Win-Win - tulospalkkausjärjestelmä on kuin kilpailu, jossa tärkeintä ei ole voitto vaan
osallistuminen. Finnairin tapauksessa yhtiön omistajatkaan eivät yllättäen tiedä, ketkä tähän
järjestelmään ovat ottaneet osaa. Yhtiön tuloskehitys lienee kyllä hyvin valtio-omistajankin tiedossa.
Se on ollut jyrkässä laskussa jo pitkään kuten oheinen yhtiön pörssikurssin kehitystä kuvaava
graafi kertoo.
Ehkäpä tämän
tuloksen tekijätkin olisi valtio-omistajan syytä tuntea. Ihan vaan siksi, jotta heitä osataan kiittää
ja edelleen kannustaa yhä parempiin suorituksiin. Ketään tuskin enää yllättää se,
että Finnair ei halua kertoa yleisölle tai omistajilleen keitä kannustetut henkilöt ovat.
"Uuteen nousuun!" sanoi entinen lentokapteeni, kun laskeutuminen meni
pitkäksi. Finnairinkin on nyt tehtävä kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta yhtiön lasku saadaan käännettyä
uudeksi nousuksi. Amerikkalaisen suursijoittaja Buffettin sanoin: "Vaaditaan kahdenkymmenen vuoden työ maineen rakentamiseen ja viiden minuutin työ sen tuhoamiseen. Jos ajattelet
tätä, niin teet asioita toisin."
Jatkossa Finnairissa on sekä ajateltava, että toimittava toisin. Mielellään niin, että jopa
toimitaan kuten on ajateltu. Kello käy.