Oletko tyytyväinen jos pankkitalletuksesi tuottavat kaksi prosenttia vuodessa? Moni on. Kahden prosentin korkotuotostasi maksat vielä veroa 30 prosenttia. Kymppitonnin talletukselle saat vuosituottoa verojen jälkeen 140 euroa. Aika potti talletuksen kokoon nähden!

Oletko edelleen tyytyväinen vaikka huomaat elämiseen liittyvien kustannusten nousevan samaan aikaan suhteellisesti enemmän? Vuokrasi kallistuu viisi prosenttia ja kauppalaskusi yli kuusi prosenttia.

Säästöjesi ostovoimaa syö jatkuvasti inflaatio. Tammikuussa euron kolikon ostovoimasta katosi hintojen nousun myötä vuodessa 3,2 senttiä. Kymppitonnin talletuksesi ostovoimalla mitattu arvo tuottoineen onkin yhtäkkiä vain 9 820 euroa. Kannattaako säästämisesi? Kyllä. Pankillesi.

Sinä säästät ja pankki sijoittaa säästösi. Sijoittajan sanotaan ottavan riskiä ja säästäjän välttävän sitä. Asiaa voi perustellusti ajatella myös toisin päin: niin, että pankki tekee fiksusti ja sinä vähemmän fiksusti. Pankin etu on aina se, että se pääsee ottamaan säästäjän rahoilla riskiä. Riski kun tuottaa. Sen välttäminen taas ei tuota. Ei ainakaan voittoa.

Itse asiassa kaikkein suurin "riski" pitkäaikaissäästäjälle onkin riskinoton välttäminen. Tämä riski nimittäin realisoituu tallettajan takuuvarmana tappiona, jonka suuruus voi olla paljon suurempi kuin uskotkaan. Se nimittäin riippuu yllä esitetyn lisäksi myös siitä, mitä tuottoa pitkäaikaissäästäjä olisi ajan mittaan kymppitonnillaan saanut jos olisi sijoittanut sen "riskittömän" säästämisen sijaan. Tämän havainnollistamiseksi tutustutaan esimerkkiin, joka löytyy Warren Buffettin johtaman Berkshire Hathawayn kirjeestä omistajilleen vuodelta 2011.

Kahdella ihmisellä: säästäjä A:lla ja sijoittaja B:llä on 47 vuoden mittainen sijoitus/säästöputki takanaan. Tuona aikana dollarin ostovoima on alentunut inflaation myötä niin, että nyt tarvitaan 7 dollaria maksamaan se, mihin 1 dollaria riitti aiemmin.

Säästäjä A on säästänyt koko tämän ajan Yhdysvaltain valtion velkakirjoihin, jotka ovat tuottaneet hyvältä kuulostavan 5,7% vuosittain. Kuitenkin otettaessa sekä inflaatio, että säästäjän korkotuotostaan maksamat verot huomioon hän ei edes 47 vuoden jälkeen ole saanut säästöilleen lainkaan reaalituottoa! Yksi säästetty dollari on edelleen yhden dollarin arvoinen.

Sijoittaja B taas päätti ottaa riskiä ja sijoitti Berkshire Hathawayn osakkeeseen. Hänen vuosituottonsa sijoitetulle pääomalle on ollut 19,8% vuodessa ja jokainen 47 vuotta sitten sijoitettu dollari on muuttunut 5 256 dollariksi! Inflaatio ja mahdollinen osakkeen myyntivoitosta koituva vero huomioituna sijoituksen reaalituotto on silti yli 500 kertainen.

Säästäjä A ei mielestään ottanut riskiä. Hän ei saanut mitään. Sijoittaja B ehkä otti riskiä. Tai sitten ei. Joka tapauksessa hän viisisataa kertaisti sijoituksensa! Mitä riskiä se sellainen on?

Buffett ehdottaakin, että riski tulisi määritellä toisin kuin riskiä itse rakastavat pankit sen tekevät asiakkaita käsitteellä pelotellakseen. Riskiä ei ole sijoituksen tuoton heilahtelu sijoitusaikana. Riskiä on se, kuinka todennäköistä on, että sijoitus tuottaa ostovoiman heikkenemisenä mitattavaa tappiota sijoitusaikana.

Pankkitalletuksessa tämä riski on äärettömän suuri. Toisin sanottuna se on riski, joka toteutuu lähes varmasti.

Harmittavaa onkin, että liian monet elämässään riskiä karttavat ihmiset ottavat silti tämän riskin kantaakseen. Usein se käy heille kalliiksi.