Sijoittajina meidän tulisi toimia samoin eli ostaa sekä hintaa että laatua. Voitollinen sijoitus on yksinkertaistetusti sellainen, jossa sijoituksen laatu on siitä maksettua hintaa korkeampi. Tyytyväinen sijoittaja ostaa siis edullisesti arvokasta.

Liian usein sijoituspäätöksemme pohjautuvat kuitenkin vain hintaan ja laatu jää vähälle huomiolle. Maailman paraskin pörssiyhtiö voi olla äärimmäisen huono sijoitus, jos siitä maksaa liikaa. Meidän olisi hyvä muistaa se, että pörssiyritysten hinta määräytyy markkinoilla muiden ihmisten tekemien arvioiden mukaan jatkuvasti.

Miksi siis teemme sijoituspäätöksemme toisten ihmisten alati vaihtuvien mielipiteiden perusteella, kun muussa elämässämme pyrimme itsenäisiin päätöksiin? Laadun määritys on itsenäinen prosessi. Ehkäpä juuri siksi koemme sen vaikeaksi.

Jos olemme vakuuttuneita sijoituskohteemme laadusta pitkällä aikavälillä, miksi ihmeessä kiirehdimme myymään sen takia, että joku toinen syystä tai toisesta myy samaa osaketta 5 % alempaan hintaa kuin edellisenä päivänä. Emmehän me pistä asuntoammekaan myyntiin sillä perusteella, jos ovelle päivittäin markkinoiden avautuessa saapuisi kiinteistönvälittäjä, joka tarjoaisi asunnosta  5 % ostohintaa vähemmän!

Emme myöskään pyydä kiinteistönvälittäjältä jatkuvasti uutta arviota asuntomme hinnasta toisin kuin pörssissä, jossa vallitseva toisten ihmisten luoma mielipideilmasto muokkaa pörssikursseja ja niitä tuijottavan sijoittajan mielialaa jatkuvasti.

Arvosijoittamisen oppi-isä Benjamin Graham sanoi aikanaan osuvasti. Hänen mukaansa todellinen sijoittaja ei ole juuri koskaan pakotettu myymään omistuksiaan ja jos hän ei ole myymässä, hänen tulisi kaikkina muina aikoina jättää tarjotut hinnat huomiotta. Sijoittajana meidän tulee kiinnittää huomiomme hintaan ja toimia ainoastaan silloin, kun tarjottu hinta on riittävän hyvä omistuksemme myymiseen.

Sijoittaja, joka murehtii tarpeettomasti kurssilaskuja kääntää tärkeän vahvuutensa, vapauden ja oikeuden itsenäiseen päätöksentekoon, heikkoudekseen. Tällainen sijoittaja menestyisi paremmin mikäli hänen omistuksilleen ei olisi markkinahintaa lainkaan. Silloin hän säästyisi henkiseltä kärsimykseltä, mikä hänelle syntyy muiden ihmisten arvostelukyvyn pettämisen seurauksena.

Toki sijoittajana meidän kannattaa varoa tilannetta, jossa havaitsemme oman arvostelukykymme pettäneen. Tämä tilanne syntyy jos olemme maksaneet liikaa laatuun nähden tai ostoksen laatu on alkanut ajan kuluessa huonontua. Tunnepitoinen oman virheen myöntämisen välttäminen johtaa helposti kaikkein suurimpiin tappioihin. 

Toisten arvostelukykyyn luottaminen johtuu luonnollisesti omasta epävarmuudestamme. Markkinoilla on toki sijaa niin varmoille kuin epävarmoillekin sijoittajille. Omista sijoituspäätöksistään epävarmojen sijoittajien on vaan vaikeampi tehdä voitollisia sijoituksia. Valitettavasti juuri tätä epävarmuutta hyödynnetään häikäilemättömästi sijoitustuotteiden myynnissä.

Asiantuntijuuteen tukeutuen epävarmoille sijoittajille myydään mitä tahansa. Mulle rahat, sulle kulut ja sijoitukseen liittyvä riski. Aivan liian usein näiden sijoitustuotteiden ostaja huomaa jälleen ostaneensa hintaa, mutta ei juurikaan laatua.

Kaikissa meissä asuu varmasti vähän epävarmuutta. Epävarmuuden saamme hallintaan keskittymällä vain niihin asioihin, mitä todella voimme kontrolloida. Sijoittajina emme voi vaikuttaa muiden ihmisten hintatarjouksiin markkinoilla, joten niitä on turha murehtia. Sen sijaan voimme sijoittajina vaikuttaa: a) arvioomme sijoituskohteen laadusta, b) välitys- ja hallinnointikuluihimme, c) tuotto-odotuksiimme ja sijoituksemme aikajänteeseen, d) riskinottohaluumme ja e) ennen kaikkea omaan toimintaamme markkinoilla.

Vaikuttamalla omaan toimintaamme ja luottamalla arvostelukykyymme häiriintymättä siitä, mitä muut markkinoilla päivittäin tekevät tulemme todennäköisemmin tekemään sijoittajina parempia päätöksiä. Ostamme hyvää laatua, oikeaan tai parhaimmassa tapauksessa alennettuun hintaan.