Euroopan päättäjien yrittäessä pääministerimme sanoin ja meidän eurooppalaisten veronmaksajien suosiollisella avustuksella "ottaa niskalenkkiä hallitsemattomista markkinavoimista" on syytä miettiä, mistä Euroopan velkakriisissä oikein on kysymys. Onko ongelmana yhteiskunnalliset päätöksentekijät vai markkinavoimat? Poliitikot vastaan markkinat. Kumpi tappelun aloitti ja kumman se pitäisi lopettaa?

Lienee selvää, että velkakriisiä ei synny ilman ylivelkaantumista. Islanti eli yli varojensa. Kreikka velkaantui ja vääristeli totuutta taloutensa tilasta. Espanjan talous on alijäämäinen ja sen pankit ovat kanveesissa. Suomi velkaantuu ja takaa velalla muiden valtioiden velkaantumista.

Yhtä selvää on myös se, että työllistävää kasvua tai uusia innovaatioita ei synny ilman rahoitusta. Rahoitus tähän ei tule tyhjästä, se tulee rahoitusmarkkinoilta. Markkinavoimia siis tarvitaan. Rahoitusmarkkinoita tarvitsee myös Suomi ja niitä hallitsemattomiksi markkinavoimiksi nimittämä pääministerimme Katainen.

Valtioiden ylivelkaantumisesta päävastuun kantavat rahoitusmarkkinoiden sijaan poliittiset päättäjät, jotka ovat perinteisesti taitavia kasvattamaan veronmaksajien taloudellista vastuuta niin hyvinä kuin huonoina aikoina, mutta heikkoja kantamaan poliittista vastuuta huonosta julkisesta taloudenpidosta.

Harvassa ovat ne poliitikot, jotka myöntävät Euroopan velkakriisin olevan julkisen taloudenpidon kriisi eli itseasiassa poliittinen kriisi. On poliittisesti paljon helpompaa syyttää persoonattomia markkinavoimia, kuin nimetä taitamattomia ja välinpitämättömiä kollegoita.

Jos sinä tai minä ylivelkaannumme niin kaadumme lopulta velkoinemme pankin syliin, saamme leiman otsaamme ja rautapallon jalkaamme. Valtioiden ajautuessa tilaan, jossa ne eivät enää selviä veloistaan niitä rahoittaneet pankit kaatuvat ja saavat pahan markkinavoiman leiman otsaansa. Mutta se pallo tulee tässäkin tapauksessa meidän jalkaamme. Me veronmaksajina maksamme viulut, kun poliitikot ja markkinavoimat painivat.

Kreikasta on puhuttu paljon. Ehkä se on jopa yhteiskunnallisten päättäjien etu. Eipähän tarvitse julkisuudessa puhua retostella oman kotipesän ongelmista. Syyllistytään samaan. Puhutaanpa hetki oman kotimaamme sijaan Espanjasta.

Espanja on pinta-alaltaan läntisen Euroopan toiseksi suurin maa. Espanjan yli 46 miljoonan asukkaan kansa on 12. suurin kansantalous maailmassa. Espanja on pulassa.

Valtio voi kohdata kahdenlaisia kriisejä: syklisiä ja rakenteellisia. Sykliset menevät ohi. Rakenteelliset tulevat usein jäädäkseen. Espanja kohtaa parhaillaan rakenteellisen kriisin.

Sen talous on taantumassa. Työikäisestä väestöstä liki neljännes on työttöminä. Maan parhaiten koulutetusta nuoresta ikäpolvesta yli puolet on vailla työtä. Ei työllisyyden kasvua, ei edellytyksiä selvitä valtion kasvavista menoista ja velkavastuista.

Miksi Espanja on kriisissä? Ensimmäinen rakenteellinen ongelma on se, että ihmisten työllistäminen on päättäjien toimesta tehty yrityksille liian kalliiksi. Työpaikkoja ei synny, jos niitä ei kannata synnyttää.

Espanjan toinen iso ongelma on käsistä karannut asuntojen rakentaminen ja asuntorakentamisen luotottaminen. Liikaa asuntoja, liian kalliita sellaisia ja vieläpä aivan väärissä paikoissa. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan maassa on myymättömiä asuntoja yli neljäksi vuodeksi. 

Asuntojen hinnat ovat laskeneet vasta alle 20% eikä asuntokauppa käy edelleenkään. Maan pankeilla ei ole varaa hintojen puolittumiseen, mikä olisi tarpeen asuntokaupan tervehdyttämiseen. Jos tämä tapahtuisi, Espanjan koko pankkijärjestelmä olisi vaarassa kaatua. Pankit ovat myöntäneet rakennusluottoja noin 400 miljardin euron edestä. Tästä 176 miljardia on jo alaskirjausuhan alla (WSJ).

Luonnollisesti yksityinen lainanotto on sidottu asuntovarallisuuteen. Espanjan yksityinen velka on 220% maan bruttokansantuotteesta. Jos asuntovarallisuus sulaa alta, maksamatta jää myös massiivinen määrä yksityisiä kulutus- ja investointiluottoja.

Lopulliseksi ongelmaksi voivat muodostua Espanjan takausvastuut Euroopan velkakriisin hoitovälineisiin. Kun nämä vastuut lasketaan mukaan, Espanjan valtion velkataakaksi muodostuu summa, joka on noin 130% bruttokansantuotteesta. Maan yksityinen ja julkinen velka yhdessä on 350% bkt:stä. Jokaista espanjalaista kohti laskettuna tämä on noin 87 000 velkaeuroa. Espanjalaisia on yli 46 miljoonaa. Velkaa on paljon. Sitä on liikaa.

Eurooppalaiset poliitikot: pitäkää piikki auki. Markkinavoimat ovat vasta ottamassa niskalenkkiä hallitsemattomista velaksi eläjistä. Eurooppalaiset veronmaksajat voivat varautua pitämään rautapalloa jalassa vielä pitkään.

Takaisin »