Työeläkeyhtiöidemme sijoitukset tuottivat viime vuonna tappiota.
Kuuden prosentin vuositappio noin 140 miljardin euron eläkesijoituksissa on noin 8,4 miljardia tappiota. Tämä
tarkoittaa noin 1 560 euroa kadonnutta eläkevarallisuutta jokaista suomalaista kohden.
Joka vuosi eläkkeitä maksetaan suurin piirtein saman verran, mitä
eläkemaksuja kerätään. Kyseessä on siis eräänlainen "multa tänään sulle,
joltain toiselta vuosien kuluttua mulle" -tyyppinen tulonsiirtojärjestelmä, jonka tukena on rahastoituja eläkevaroja.
Varmaa on se, että tämän päivän eläkkeet ja vastuut tulevista eläkkeistä ovat todellisia
eivätkä ne katoa minnekään. Päinvastoin. Ne kasvavat 20 miljardia euroa vuodessa. Eläkevastuusi
kasvaa joka vuosi yli 3 700 eurolla. Halusit sitä tai et.
Yhtä varmaa on myös se, että huonolla sijoitustuotolla oma eläkevastuusi vielä kasvaa nykyisestä.
Itse asiassa eläkejärjestelmämme on niin haastavassa tilanteessa, että sitä voidaan hyvin verrata ison kiven vierittämiseen jyrkkään ylämäkeen. Oletko
kokeillut? Teet sitä tietämättäsi.
Älä ihmettele jos tämä tulee sinulle yllätyksenä. Niin se tulee
useimmille poliitikoille ja eläkepäättäjillekin. Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin mukaan ehkä
vain yksi kymmenestä eläkepäättäjästä tietää, kuinka paljon eläkevastuumme
kasvaa (Talouselämä 11/2012). Ehkä he eivät halua tietää.
Todennäköisesti sinunkin on helpompi olla jos et tiedä. Asia kun koskee. Meitä kaikkia.
Miksi olemme tässä tilanteessa? Me ikäännymme, elämme
aiempaa pidempään ja velkaannumme. Lisäksi eläkerahastojemme sijoitustoimintaa on hoidettu heikosti.
Tarvitsemme lääkkeeksi yhtä asiaa: talouskasvua. Talouskasvua syntyy
työn tuottavuutta parantamalla ja työvoimaa lisäämällä. Poliitikot huomio: panostakaa näihin
kahteen seikkaan. Toista lääkitystä meidän pitää taas vähentää. Nimittäin
valtion velkaantumista.
Työeläkesijoittajien toiminta on saanut paljon julkisuutta viime aikoina. Tarkastellaan hetki kriittisesti heidän ydinliiketoimintaansa eli eläkevarallisuutemme kasvattamista.
Lainaan Oulun yliopiston rahoituksen professoria Hannu Kahraa (Talouselämä
9/2012): "Eläkejärjestelmän vakuuslaskennan kaava on perverssi... Laki pakottaa myymään
silloin, kun yhtiöiden kannattaisi ostaa osakkeita".
Toisin sanoen pitkällä vuosikymmenten sijoitushorisontilla toimivat eläkeyhtiöt myyvät pää
märkänä osakkeitamme kilpaa minuuttien sijoitushorisontilla toimivien markkinatoimijoiden kanssa. Näin
tapahtui esimerkiksi Finanssikriisin aikaan. Tilanne on absurdi, sillä useimmat pitkäjänteisesti toimivat sijoittajat
käyttävät näitä markkinoiden "alennusmyyntejä" hyväkseen ja ostavat lisää
osakkeita, kun alelaarista kerran halvalla saa.
Tuotto-odotukset ovat pörssiromahduksissa ostettaessa korkeimmillaan ja suurimmat riskit realisoituvat kurssihuipulla
ostettaessa. Suomalainen eläkesäästäjä pääsee valitettavasti nauttimaan koko kattauksesta:
sijoitukselle tulee tappiota eläkeyhtiöidemme ostaessa kalliiseen hintaan kurssihuipulla, myydessä pilkkahintaan
pörssiromahduksissa, ja jättämällä tuolloin aukeavat otolliset ostopaikat hyödyntämättä.
Mitä meidän veronmaksajina tulisi
tehdä asialle? Maksamamme eläkemaksut ja verot nousevat ja niin nousee eläkeikämmekin. Vastapainoksi voisimme
edellyttää eläkeyhtiöiltämme nykyistä parempaa ja vastuullisempaa sijoitustoimintaa.
Paikallaan olisi eräänlainen vuotuinen käännetty vero- ja eläkeilmoitus
meille veronmaksajille. Tässä kerrottaisiin selvästi kerran vuodessa mihin maksamamme henkilökohtaiset
verot on käytetty ja mihin vuotuiset yksilölliset eläkemaksumme on sijoitettu ja mitä ne ovat tuottaneet.
Tietämällä, miten asioita
hoidetaan osaamme ja myös haluamme varmasti tarvittaessa vaatia parempaa. Se, haluavatko päättäjät
meidän tietävän saatikka ymmärtävän onkin jo toinen asia.