Työeläkeyhtiöidemme sijoitukset tuottivat viime vuonna tappiota. Kuuden prosentin vuositappio noin 140 miljardin euron eläkesijoituksissa on noin 8,4 miljardia tappiota. Tämä tarkoittaa noin 1 560 euroa kadonnutta eläkevarallisuutta jokaista suomalaista kohden.

Joka vuosi eläkkeitä maksetaan suurin piirtein saman verran, mitä eläkemaksuja kerätään. Kyseessä on siis eräänlainen "multa tänään sulle, joltain toiselta vuosien kuluttua mulle" -tyyppinen tulonsiirtojärjestelmä, jonka tukena on rahastoituja eläkevaroja. Varmaa on se, että tämän päivän eläkkeet ja vastuut tulevista eläkkeistä ovat todellisia eivätkä ne katoa minnekään. Päinvastoin. Ne kasvavat 20 miljardia euroa vuodessa. Eläkevastuusi kasvaa joka vuosi yli 3 700 eurolla. Halusit sitä tai et.

Yhtä varmaa on myös se, että huonolla sijoitustuotolla oma eläkevastuusi vielä kasvaa nykyisestä. Itse asiassa eläkejärjestelmämme on niin haastavassa tilanteessa, että sitä voidaan hyvin verrata ison kiven vierittämiseen jyrkkään ylämäkeen. Oletko kokeillut? Teet sitä tietämättäsi.   

Älä ihmettele jos tämä tulee sinulle yllätyksenä. Niin se tulee useimmille poliitikoille ja eläkepäättäjillekin. Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin mukaan ehkä vain yksi kymmenestä eläkepäättäjästä tietää, kuinka paljon eläkevastuumme kasvaa (Talouselämä 11/2012). Ehkä he eivät halua tietää. Todennäköisesti sinunkin on helpompi olla jos et tiedä. Asia kun koskee. Meitä kaikkia.

Miksi olemme tässä tilanteessa? Me ikäännymme, elämme aiempaa pidempään ja velkaannumme. Lisäksi eläkerahastojemme sijoitustoimintaa on hoidettu heikosti.

Tarvitsemme lääkkeeksi yhtä asiaa: talouskasvua. Talouskasvua syntyy työn tuottavuutta parantamalla ja työvoimaa lisäämällä. Poliitikot huomio: panostakaa näihin kahteen seikkaan. Toista lääkitystä meidän pitää taas vähentää. Nimittäin valtion velkaantumista.

Työeläkesijoittajien toiminta on saanut paljon julkisuutta viime aikoina. Tarkastellaan hetki kriittisesti heidän ydinliiketoimintaansa eli eläkevarallisuutemme kasvattamista. Lainaan Oulun yliopiston rahoituksen professoria Hannu Kahraa (Talouselämä 9/2012): "Eläkejärjestelmän vakuuslaskennan kaava on perverssi... Laki pakottaa myymään silloin, kun yhtiöiden kannattaisi ostaa osakkeita".

Toisin sanoen pitkällä vuosikymmenten sijoitushorisontilla toimivat eläkeyhtiöt myyvät pää märkänä osakkeitamme kilpaa minuuttien sijoitushorisontilla toimivien markkinatoimijoiden kanssa. Näin tapahtui esimerkiksi Finanssikriisin aikaan. Tilanne on absurdi, sillä useimmat pitkäjänteisesti toimivat sijoittajat käyttävät näitä markkinoiden "alennusmyyntejä" hyväkseen ja ostavat lisää osakkeita, kun alelaarista kerran halvalla saa. 

Tuotto-odotukset ovat pörssiromahduksissa ostettaessa korkeimmillaan ja suurimmat riskit realisoituvat kurssihuipulla ostettaessa. Suomalainen eläkesäästäjä pääsee valitettavasti nauttimaan koko kattauksesta: sijoitukselle tulee tappiota eläkeyhtiöidemme ostaessa kalliiseen hintaan kurssihuipulla, myydessä pilkkahintaan pörssiromahduksissa, ja jättämällä tuolloin aukeavat otolliset ostopaikat hyödyntämättä.

Mitä meidän veronmaksajina tulisi tehdä asialle? Maksamamme eläkemaksut ja verot nousevat ja niin nousee eläkeikämmekin. Vastapainoksi voisimme edellyttää eläkeyhtiöiltämme nykyistä parempaa ja vastuullisempaa sijoitustoimintaa.

Paikallaan olisi eräänlainen vuotuinen käännetty vero- ja eläkeilmoitus meille veronmaksajille. Tässä kerrottaisiin selvästi kerran vuodessa mihin maksamamme henkilökohtaiset verot on käytetty ja mihin vuotuiset yksilölliset eläkemaksumme on sijoitettu ja mitä ne ovat tuottaneet.

Tietämällä, miten asioita hoidetaan osaamme ja myös haluamme varmasti tarvittaessa vaatia parempaa. Se, haluavatko päättäjät meidän tietävän saatikka ymmärtävän onkin jo toinen asia.