Espanjan aurinkorannikolla käyneet tietävät, että siellä ei juuri tarvitse katsoa autiota hiekkarantaa. Taloja ainakin riittää. Itse asiassa niitä on rakennettu niin paljon, että kaikille halukkaille varmasti riittää. Ainut ongelma, tosin isoksi muodostunut sellainen, on se että halukkaita asunnon ostajia ei olekaan.

Yhdysvalloissa asuntojen hintakuplan puhkeaminen laukaisi koko maailmaa vavisuttaneen finanssikriisin vuonna 2008. Espanjan asuntotilanne on tässä suhteessa vielä huomattavasti Yhdysvaltoja heikompi. Espanjan asuntokupla ja sen puhkeaminen on jo kirjoitettu hiekkaan. Kysymys kuuluukin, milloin hyökyaalto iskee Espanjan auringon alle pyyhkäisten samalla koko Euroopan yli.

Miten tähän on tultu? Espanjan eurouran alku näytti hyvältä. Talous kasvoi jopa 8% vuositahtia 90-luvulla. Kasvun takana oli pääasiassa keski-eurooppalaisten pankkien rahoittama rakennusbuumi. Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan oli nouseva uusi talo ja aina naapuritaloa korkeampaan hintaan.

Mitä tapahtui asuntojen hinnoille? Hinnat KOLMINKERTAISTUIVAT Espanjassa reilussa vuosikymmenessä! Kukapa ei haluaisi olla mukana moisessa rahan teossa. Niinpä luotottajia riitti, velkaraha virtasi Espanjan auringon alle ja espanjalaisetkin päätyivät sijoittamaan lähes kaiken varallisuutensa asuntoihin.

Yhdysvaltojen asuntokupla syntyi Espanjaa maltillisemmalla rakennustahdilla. Jenkit rakensivat keskimäärin yhden uuden kodin jokaista 2,5 uutta asukasta kohti. Espanjassa ei tyydytty rakennusbuumissa vähempään kuin YHDEN UUDEN KODIN RAKENTAMISEEN JOKAISTA UUTTA ASUKASTA KOHTI! Kestävää kehitystäkö? Tuskin. Vaikka ottaisi huomioon ulkomaalaisten maassa tekemät loma-asuntokaupat.

Nyt asuntojen hinnat ovat Espanjassa lähteneet selvään laskuun. Asuntokauppa ei käy edelleenkään. Hintojen on pudottava vielä lisää. Hintojen laskun kierre on itse itseään voimistava. Miksi ostaa asuntoa tänään jos on todennäköistä, että sen saa huomenna vielä halvemmalla?

Hintojen pudotessa rakennusluottojen saajien, rakennusluottojen myöntäjien ja asuntoihin sijoittaneiden tuska ja tappiot lisääntyvät. Espanjan omassa pankkijärjestelmässä rakennusluottoja on noin 400 miljardin edestä. Tästä liki 200 miljardia euroa on jo muuttumassa roskaluottokannaksi (WSJ).

Entä Espanjan valtiontalous? Kuluja on, mutta rahaa saisi olla enemmän. Lukujen valossa näyttäisi siltä, että tilanne on hallussa valtion velan ollessa noin 60% bkt:stä. Eri asia on sitten voimmeko luottaa lukuihin ja siihen, mitä ne kuvaavat. Kreikankin luvut näyttivät aikoinaan hyviltä. Keksityt luvut usein näyttävätkin.

Espanjan menot erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen osalta ovat kasvaneet merkittävästi. Suurten ikäluokkien ikääntymisen ja järjettömän suuren työttömyyden takia valtion menot kasvavat edelleen. Samalla itse talous supistuu säästötoimien seurauksena. Menot kasvavat, tulot pienevät ja valtion velan korot nousevat. Summa summarum: velka suhteessa talouteen kasvaa. Kuka maksaa?

Talouskasvullahan velat perinteisesti maksetaan. Mutta mikä Espanjassa velan ja ongelmien lisäksi kasvaa? Valtiota nostanut rakennusteollisuus on kanveesissa ja sen tarjoamat työpaikat menetetty. Vientiteollisuudelta ei voi odottaa merkittävää vetoapua. Kasvuinvestointeja mahdollistavaa yksityistä varallisuutta on sidottu mittavasti tappiollisiin asuntoihin tai menetetty. Espanja tuo maailmalta enemmän tavaraa kuin vie omia tuotteitaan.

Näin ollen raha on virrannut Espanjasta ulos. Tämä raha on saatava palaamaan maahan. Näin tapahtuneekin mittavien pelastuspakettien ja solidaarisuustuen myötä. Näihin tukitalkoisiin voimme mahdollisuuksien mukaan yksityishenkilöinäkin osallistua vaikkapa ostamalla kakkosasunnon Espanjasta.

Mutta vielä ei välttämättä ole oikea aika rynnätä talokaupoille. Hyökyaallon jälkeen saanee halvemmalla. Yksi asia on varma. Aurinkoa ja hiekkarantaa riittää Espanjassa oikeaa hetkeä odottavalle varmasti jatkossakin.

Takaisin »